Sachsenring 1967 (Hohenstein-Ernstthal)

Itä-Saksan ihme Sachsenring on rata, jolla järjestetyt kisat ovat nauttineet valtavasta suosiosta. Neljä vuotta saksalaisten maailmankiertueen jälkeen, vuonna 1949, radalla kisattiin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Toisen maailmansodan kauhut, valtion jälleenrakentaminen ja Itä-Saksan hallitus olivat rajoittaneet kansan vapaa-ajan viihdettä siinä määrin, että kisa keräsi 500,000 katsojaa.

Ensimmäiset moottoripyöräkisat Hohenstein-Ernstthalin kaduilla ja sen lähiympäristössä kisattiin vuonna 1927. Järjestäjät olivat aluksi epävarmoja kisan kannattavuudesta, mutta tämä unohdettiin kun ensimmäistä kisaa saapui katsomaan 130,000 ihmistä. Seuraava kisa järjestettiin vuonna 1928, mutta yli neljänkymmenen vakavan onnettomuuden takia järjestäjät joutuivat väliaikaisesti pidättäytymään uusien kisojen järjestämisestä.

1930-luvulla rata sai vakituisen paikan moottoripyörien GP-kisojen kalenterissa. Vuonna 1937 rata nimettiin Sachsenringiksi. Radalla ajettiin vuoteen 1939 asti, jonka jälkeen oli pidettävä taukoa saksalaisten lähtiessä laajamittaiselle koko Euroopan kattavalle telttaretkelle.

Saksalaisten sotaonni ei ollut ihan sitä mitä eräs baijerilainen kasvissyöjä oli kuvitellut, joten Sachsenringillä päästiin vasta vuonna 1949 ajamaan seuraavat moottoripyöräkisat. Vuosina 1961 – 1972 saatiin radalla järjestettyä moottoripyörien maailmanmestaruuskisat. Näinä vuosina radalla tehtiin sen kierrosennätys huikealla 180km/h keskinopeudella.

Tags: autourheilu itä-saksa sachsenring 67

Circuito Permanente del Jarama, 1979

Historia

Rata on kuuluisan, Hollantilaisen ratasuunnittelijan, John Hugenholtzin työtä. Hugenholtz on suunnitellut myös Zolderin, Suzukan ja Hockenheimringin stadionosuuden. Rata sijaitsee pienellä, kuivalla maaläntillä Madridista pohjoiseen. Se rakennettiin varta vasten vuoden 1967 Formula 1 -autojen GP:tä varten, joka oli ensimmäinen Espanjassa järjestetty F1 GP sitten vuoden 1954. Rata on täynnä tiukkoja, hitaita mutkia, joten se oli valmistuessaan aikaansa edellä. Radalla kerettiin ajaa yhdeksän F1 GP:tä, joiden jälkeen rata todettiin vuonna 1981 liian kapeaksi F1 autoille. Rata ei ollut koskaan F1 kuljettajien suosiossa.

Jaraman rata on olemassa ja sen muoto on pysynyt suunnilleen samana koko sen olemassa olon ajan. Sillä järjestetään nykyään erinäisiä moottoripyörä- ja autokilpailuja.

Mugello rataesittely

Kilpaileminen Mugellossa aloitettiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin käytössä oli 66 kilometriä pitkä maantierata samalla seudulla. Nykyään käytössä oleva, aikoinaan edistyksellinen rata, valmistui vuonna 1974 Italian jylhiin maisemiin. Rata on kokonaismitaltaan 5245 metriä ja pisin suora on 1141 metriä. Korkeus eroa tulee koko pätkällä 41,19 metriä ja leveys radalla vaihtelee 9,6 – 14 metrin välillä. Mutkia on kaikkiaan 15, joista yhdeksän oikealle ja kuusi vasemmalle. Rataa voi pitää todella ajettavana ja lentokenttää muistuttava pitkä suora iskee oman lusikkansa soppaan säätöruletissa. Allekirjoittanut pitää tästä Ferrarin nykyään omistamasta radasta todella paljon sen ajettavuuden ja vaikeuden takia.

Sitten kierros radalla. Maaliviivan jälkeen suoralla edessä aukeaa loiva ylämäkeen ajettava mutka, joka vaatii autolta paljon voimaa, varsinkin jos ohi meinataan mennä – tosin, jos Bucinessa on ulostulo onnistunut hyvin, saattaa pienempi tehoisellakin autolla pystyä haastamaan ensimmäiseen mutkaan, joka heti pitkän ja todella nopean suoran jälkeen on radan hitaimpia.

T1, San Donato on tiukka oikealle kääntyvä, keskellä kiristyvä ja mäkeen nouseva mutka. Kallistuksen puute ja mäkeen nouseminen aiheuttavat useasti pientä perän levottomuutta ulostulossa jossa vielä oman pikku mausteen antaa Luco mutkan todella nopea lähestyminen. Jotta Luco onnistuu mahdollisimman hyvin, olisi Donatosta päästävä ainakin keskelle ajolinjaa ennen jarrutusta, jotta lähestyvä Luco ei menisi liian tiukaksi kääntää. Lucosta seuraavana lähetyy Poggio Seggo, tämä kokonaisuus näyttää sikaanilta mutta on nimetty eri mutkiksi.

Tags: italia, Mugello, rataesittely

Zandvoort rataesittely

Alankomaiden Zandvoortissa ajettiin kilpaa ensimmäistä kertaa 13.6.1939. Zandvoortin visionäärinen pormestari Van Alphen oli houkutellut alankomaiden parhaat kuljettajat kisaamaan kaupunkiin rakennetulle tilapäiselle kahdeksikon muotoiselle radalle. Tapahtuman suuri kohokohta oli Manfred von Brauchitschin näytösajo Mercedes W154:llä. Suunnitelmat Alankomaiden ensimmäisen vakituisen kilparadan rakentamiseksi etenivät hyvin kunnes vuoden 1940 toukokuussa natsit ulottivat Euroopan kiertueensa alankomaihin. Tämän jälkeen radan rakentaminen oli viimeinen asia hollantilaisten mielissä.

Van Alphenin visio radasta ei kuitenkaan kaatunut sodassa. Vain kuukausia saksalaisten miehityksen alkamisesta pormestari alkoi toimia radan valmistamisen eteen. Vuonna 1941 esitettiin Utrechtin vuosittaisilla markkinoilla kartta, jossa radan muotoinen tie kiertää kaupungin pohjoispuolella sijaitsevilla hiekkadyyneillä. Radan rakentamiselle tuotti kuitenkin pienoista päänvaivaa meneillään oleva toinen maailmansota.

Tags: rataesittely zandvoort williamson purley

Kemoran rataesittely

Kemora on Suomessa Vetelin kunnassa sijaitseva moottorirata. Rata on melko uusi ja se valmistui vuonna 1983 ja sitä laajennettiin 1987. Radalla on 4000 istumapaikkaa ja sen pituus on 2733 metriä.

Radalla pidettäviä vuosittaisia tapahtumia ovat super 2000- ja historic-sarjojen osakilpailut. Vetelin Urheiluautoilijat myös järjestävät vuosittain jokkisautojen asfalttikunkku kisan.

Radan ensimmäinen mutka ajetaan BMW E90:llä, kuljettajasta ja säädöistä riippuen, joko kolmannella tai neljännellä vaihteella hiukan kanttarin yli. Mutkassa ei pidä nukkua, sillä jos ajolinjat menevät hieman leveäksi odottaa ulkomutkassa hiekkaeste. Kaikki, jotka tuntevat GTR2:n hyvin, tietävät että hiekka syö aina kierrosajasta vähintään sekunnin pois. Tässä tilanteessa aikaa menee minimissään kaksi sekuntia.

Long Beach rataesittely

Ari’s SimWorldin bemari sarjassa ajettiin osakilpailu Kalifornian Long Beachillä. Long Beach on kaupunki Kalifornian osavaltiossa. Kaupungista on pieni osa muutettu vuosittain katuradaksi jo vuodesta 1975 lähtien, jolloin radalla pörräsivät Formula 5000 -sarjan autot. Vuosina 1976-1983, radalla nähtiin Formula1 -autoja, jolloin voittoon ylsi kuljettajia kuten Mario Andretti, Gilles Villeneuve, Nelson Piquet ja Niki Lauda. Vuoteen 1984 mennessä F1-autojen suosio oli amerikan mantereella kuitenkina laskenut siinä määrin, että tästä lähtien radalla on ajettu amerikan omilla formuloilla, jotka tunnetaan nykyään Champ Careina. ASW:llä radasta on käytössä vuoden 1979 versio, jonka shigaaniin on Pete Salmeniuksen toimesta lisätty ”rengasvalli” oikomisen estämiseksi.

Long Beach on tiukka rata, jossa on enimmäkseen neulansilmiä ja 90-asteen mutkia. Radan pääsuoralla on loiva mutka, jossa bemarin nopeudet ovat 220km/h kieppeillä. Pääsuoran lopussa nopeudet ovat nuosseet 240km/h tuntumaan, josta suoritetaan kova jarrutus radan ensimmäiseen neulansilmään, joka ajetaan pienimmällä vaihteella. Mutkasta kiihdytetään lyhyelle suoralle, jota seuraa helppo vasemalle kääntyvä kakkosen mutka, johon ei tarvitse jarruttaa lähes ollenkaan. Mutkasta ulos tultaessa on oltava hiukan varuillaa, ettei kaasuttele itseään sivuluisuun. Lähes heti tämän jälkeen tulee shigaani, johon on lisätty ne pahamaineiset renkaat kuljettajien kiusaksi. Shigaani saattaa vaikuttaa ensin ahtaalta, mutta kyllä siinä on tarpeeksi tilaa kunhan löytää oikean ajolinjan ja nopeuden. Vaarana on tosin ensimmäisen mutkan liian suuri leikkaaminen, jolloin kylki hipaisee seinää, josta saatetaan päätyä ihastelemaan Peten Bridgestoneja. Shigaanista ulos kiihdyttäessä kannattaa tarkkailla hiukan auton kättäytymistä, varomaton kuljettaja tunaroi tässäkin helposti.